Tänään on suoraan sanoen aika vittumainen päivä! Fiilis on jostain syystä säilynyt kohtuullisena, mutta sitä eivät ole seuraavat asiat auttaneet: kurkkuun ilmestyi jonkinlainen rakkula, joka on ärsyttävän kipeä; viisaudenhammas on todella vihainen ja kipu siitä säteilee myös korvaan, jossa tuntuu ikävää viiltävää kipua; naamaan on tulossa kaksi isoa finniä, joita ei vielä edes näy, mutta jotka jo tuntuvat (koitan voittaa ne hammastahnalla, toivottavasti vanha hyvä kikka toimii taas) ja kaiken kukkuraksi olo on jälleen flunssaisen sumea.

Em. asioiden takia päätin rangaista maailmaa ja olla tänään vielä laiskempi kuin edeltävinä viitenä päivänä (joina olen käynyt kaksi kertaa elokuvissa, kerran UMOssa jazz-keikalla sekä kolme kertaa nauttimassa Unicafen antimia ja tehnyt poikaystävälle sitä lohikeittoa - minkäännäköistä edistystä niihin asioihin, joihin energia olisi pitänyt suunnata, ei sen sijaan ole tullut). Tänään en ole koko päivänä saanut aikaiseksi kuin kattilan ja kahden lasin tiskaamisen. Niin ja tenttikirjasta luin jopa alkusanat (4 sivua).

Koska fyysinen olo niin paska, jouduin perumaan suunnitellun uloslähdön ja aiheuttamaan samalla ystävälleni, stressaantuneelle kotiäidille suuren pettymyksen. Mutta kuten yleensä, aion tukeutua elokuvien apuun. Niiden maailmaan hyppääminen auttaa aina! En kylläkään voi lähteä elokuvateatteriin, koska en a) viitsi liikkua kipeänä himasta mihinkään ja b) teatterit ovat joka tapauksessa täynnä niitä helvetin meluavia idiootteja (vrt. eilinen tekstini...), joten kotinäyttämön pitää riittää. En aio päästää ketään ulkopuolista häiriköimään leffan katseluani, joten enköhän jonkinlaista helpotusta elokuvista saa.

Kakkoselta tulee illalla Dirty Pretty Things, joka on aika hyvä elokuva enkä ole edes nähnyt sitä kuin aikoinaan elokuvissa, joten sen voisi katsastaa. Päänäyttelijät ovat siinä ihan loistavia, vaikkakin Audrey Tautou on tollaseen rooliin vähän liian söpö...Hän on musta parhaimmillaan Amelien tyylisissä kevyissä ja ihanissa hyvänmielen elokuvissa, koska tuo niihin nättiydellään juuri sopivaa fiilistä. Toisaalta elokuvassa À la folie...pas du tout Tautou on oikein hyvä, sillä ulkoisella olemuksellaan hämää katsojaa kivasti :)

Tota leffaa ennen tai miksei myös sen sijasta voisin tietysti turvautua Makuunin tarjontaan. Tekis mieli katsoa uudestaan loistava Inside Man, joka ainakin leffassa toimi erittäin hyvin. Se oli juuri sellainen onnistunut jännittävä viihdepätkä, jollainen Miami Vice ois voinut olla (vrt. jälleen eilinen tekstini). Yleisesti ottaen kevyttä, hyvää toimintaviihdettä ei mun mielestä oikein enää osata tehdä erittäin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. 90-luvulla tuli kaikkia onnistuneita diehardeja ja muita vähän komediallisia toimintaleffoja, joissa pahikset oli ilkeitä ja hyvikset pelasti suunnilleen koko maailman ja samalla perheensä onnen. Nykyisin sellaiseen pyrkivät tekee jostain syystä ihan täyttä scheissea. Saattaa tietysti olla niinkin, että mun vaatimustaso on 90-luvun teinivuosista noussut (samalla olen koittanut selittää mm. Nyt- ja City-lehtien nykynihkeyttä), mutta kyllähän vaikka em. Die Hard (jatko-osineen) saa mut edelleen innostumaan eikä nostalgiaa tai alkuperäisiä fiiliksiä voine siitä täysin syyttää. Ja vaikka Bruce Willis on tietysti yksi maailman upeimmista uroista, ei em. leffojen ihanuus täysin hänestä johdu, sillä herran uudemmat pätkät ei mua kyllä ihan niin paljoa miellytä.

No, saa nähdä mihin päädyn. Huomenna menen joka tapauksessa kokemaan rakkautta ja anarkiaa kahteenkin eri elokuvaan. Tehtiin pitkästä aikaa kaverin kanssa diili yllärileffoista: mä kävin ostamassa liput elokuviin, joista hänellä ei ole hajuakaan. Ilmoitan vain koska hänen pitää olla tietyssä paikassa ja hän lupasi olla urkkimatta nettisivuilta, mikä leffa missäkin milloinkin menee. Näin hän saa kokea elokuvan ihan ilman ennakko-odotuksia, mikä on ihan loistavaa aina välillä! R&A-leffojen kanssa tää juttu tietysti toimii paremmin kuin jonkun USA-pätkän, sillä niistä on useimmiten jo kuullut jotain ja tekijät on tuttuja. Näistä mun valitsemista elokuvista ei ystäväni toivottavasti tiedä yhtään mitään! Mutta vaikka tietäisikin, on se silti mukava yllätys, mikä elokuva sieltä projektorista kankaalle lopulta pyörähtää. Mä olen itse ollut pariin otteeseen yllättyjän asemassa, ja koittanut esim. trailerien perusteella leffaa arvata. Niiden perusteella luulin kerran joutuneeni katsomaan jotain kamalaa kauhuleffaa (joita EN uskalla katsoa!!), mutta onneksi olin väärässä ja trailerit oli pikkasen erityyppisiä kuin itse elokuva.

Lupasin itselleni, että alan lukea sitä typerää tenttikirjaa tänään, joten eiköhän ole aika mennä sen kimppuun (en edes lusmu minä saa uskoteltua alkusanojen läpikäymisen olevan oikeaa lukemista). Näyttää kyllä siltä, että kesän jälkeen koulun pariin palaaminen on niin hemmetin hankalaa! Ensi viikolla on sentään pari luentoa, joten ehkä niillä istuminen tuo opiskeluinnon (tai sit ei).

Pistän ginseng-teetä puolen litran mukiin, toivon että se virkistää niinku sanotaan ja syöksyn viestinnän perusteiden villiin maailmaan!